Työnäyte: Ursus-metsätraktori

Työnäyte: Ursus-metsätraktori

Metsätraktori on klapikoneen ohessa toinen hyvin yleinen metsätilojen perustyökalu. Vaikka varsinaiset hakkuut hoidetaankin useimmiten ammattiurakoitsijoiden toimesta, traktorin perään kytkettävä metsäkärry nostokauhoineen on monipuolinen laite päivittäisessä puuhastelussa.

Pääsin tutulle metsätilalle 40 taidon haasteen merkeissä harjoittelemaan klapikoneen käyttöä, ja siinä sivussa tuli tutuksi myös metsätraktorin operointi. Klapitukkien ja -rankojen siirtelyn lisäksi valmistelimme peltojen reunoja kevättöitä varten, joten pääsin kuljettelemaan ja nostelemaan ihan tuoreeltaankin kaadettua puutavaraa.

Metsätilan Ursus oli rantautunut puolalaiselta Urusuksen tehtaalta Suomeen joskus 80-luvulla. Hieman vuosiluvusta riippuen, tässäkin Ursuksessa on todennäköisesti vahva sukulaisuus Massey Fergussoniin, jonka kanssa puolalaistehdas solmi osayhteistyön jo 70-luvun puolella.

Ursuksen valikoituminen metsätraktoriksi ei ole sattumaa, sillä tämä kyseinen malli on ollut aikanaan markkinoiden suurimpia nelivetoisia. Nykymittapuulla kokoeroa toki uudempiin, talon kokoisiin Valtroihin on jo melkoisesti. Mutta ohjaamossa mahtuu parimetrinenkin kuski pyörähtämään tuolilla ympäri ratin ja takakauhan välillä, joten hyvän kokoinen laite on Ursuskin.

Ursuksen ohjaamo on karu, mutta toimiva. Kaksimetrinen kuskikin mahtui pyöräyttämään itsensä tuolilla ratista kahvoihin

Ursuksen ohjaamo on karu, mutta toimiva. Kaksimetrinen kuskikin mahtui pyöräyttämään itsensä tuolilla ratista kahvoihin

Kokemuksieni perusteella traktorin ajaminen on laitteen iästä riippumatta mutkatonta. Ennen kaikkea kytkintuntuma on vanhempia 70-luvun laitteitakin myöten ollut yllättävän tarkka. Välitykset ovat lyhyitä ja vauhdit sitä kautta maltillisia, joten ohjauksen väljyydet tai maaston epätasaisuudetkaan eivät ehdi aiheuttamaan yllätyksiä.

Peräkärryn kanssa peruuttelu vaati hieman yrittämistä, etenkin metsässä puiden väleihin tähtäillessä. Traktori on tässäkin ystävä. Ursuksessa riitti voimaa ja pitoa työntää ryömintävauhdilla kärry maastossa mihin vain, joten kivien ja kantojen yli ei tarvinnut mennä vauhdilla. Siksi oli helppo yrittää uudestaan, jos kärryä ei kerralla saanut taittumaan oikeaan kulmaan.

Tekemisen kannalta haasteellisimmaksi asiaksi osoittautui - odotusten mukaisesti - tukkikauhan operointi. Ilahduttavasti en ollut siinä kuitenkaan niin kuutamolla kuin pelkäsin, sillä olin huhtikuun ajan opetellut kaivinkoneen ohjainkaaviota kuivaharjoitteluna. Metsäkauhan ohjailu toimi kaivinkoneen kanssa pitkälti samalla tavalla. Poikkeuksena on jatkopuomin käyttö sekä kouran avaaminen/sulkeminen, joille molemmille oli omat lisäkahvansa varsinaisten "joystickien" välissä.

Jonkinlaisesta ohjaintuntumasta huolimatta olin kuormauksessa etenkin ensi alkuun etanaakin hitaampi. Sain kuitenkin tehtyä mitä piti, ja nopeuttakin tuli vähän lisää.

Haasteellisinta oli se, että juuri kaadetut tukit olivat kuormaimen nostokykyyn nähden huomattavan painavia. Kesti aikansa hoksata, miten tukin saa helpoiten ensin lähelle kärryä ja vasta siten nostettua vähemmillä tonnimetreillä kyytiin.

Mitä kauempana kauha on, sitä vähemmän sillä on nostokykyä. Siksi painavampia tukkeja siirrettiin ensin maata pitkin lähemmäs, ennen kuin ne nousivat kärryyn

Mitä kauempana kauha on, sitä vähemmän sillä on nostokykyä. Siksi painavampia tukkeja siirrettiin ensin maata pitkin lähemmäs, ennen kuin ne nousivat kärryyn

Toinen taiturointinsa oli vastassa, kun kyytiin kuormattiin pätkitty mutta karsimaton koivu. Puu kaadettiin pihamaalta, ja siirrettiin sellaisenaan pois ettei oksia tarvitse siivota erikseen. Oksaisen puun nostelu ja kääntely kärryn kyytiin pisti taidot äärirajoille, mutta tämäkin kuorma lähti lopulta onnistuneesti Ursuksen matkassa jatkokäsittelyyn.

Näiden kahden edellä mainitun työn rinnalla oli mukava huomata, että pienien leppärankojen tai pinottujen koivutukkien siirtely sujuikin sitten jo paljon paremmin.

Haasteista huolimatta annan itselleni metsätraktorin käytöstä hyväksytyn arvosanan; rohkenisin lupautua apumieheksi pienimuotoisiin metsäkuljetuksiin, etenkin jos ei tarvitsisi urakkapalkoille ehtiä. Nyt siirreltiin hydrauliikan tehoon ja ulottuvuuksiin nähden melko isoa tavaraa, joten rotevammalla kalustolla tai pienemmällä materiaalilla työ pitäisi sujua jo (aloittelijaksi) ihan kelvollisesti.

Valmistautuminen työhön

Olen opetellut huhtikuun ajan maansiirtokoneiden ISO-ohjainkaaviota kuivaharjoitteluna. Koneaikaa on aina tarjolla niin vähän, että ohjainten osaaminen jo ennakkoon - edes välttävästi - auttaa tekemistä paljon. Kun sama ohjainkaavio toistuu pääosin koneesta toiseen, yksittäisten erojen oppiminen onnistuu koneen puikoissa ollessa.

Muistiinpanot

Taukoja pitäisi pitää useammin. Huomasin jo Toyotan trukkikoulutuksessa, että motoriikan ja aivojen yhteistyö vaatii keskittymistä melkoisesti. Metsätraktorissa oli trukkiin verrattuna huomattavasti lisää liikkuvia osia ja painavat puut pyrkivät kauhan otteesta huolimatta elämään omaa elämäänsä.

Kun tekeminen oli haastavuudesta huolimatta mahtavan kivaa, tein huomaamatta ensimmäisellä yrittämällä töitä aivan liian pitkään ilman taukoa. Virheliikkeiden määrä alkoi yhtäkkiä kasvaa ja aivoilla oli vaikea pysyä enää tekemisen edellä. Kahvitauko palautti siinä kohtaa tekemisen raiteilleen.

Tauottamisen haaste on, että varttituntikin on jo pitkä aika osaamisen ja keskittymisen rajoilla. Vaikka kuinka yrittäisi vältellä näyttämisen tarvetta ulospäin, on aina pienen kynnyksen takana pitää puhaltelutauko heti 15 minuutin askartelun jälkeen - etenkin jos vieressä on ammattimies, jolla sama puuha on päivittäistä rutiinia.

Kokonaisuuden kannalta olisi silti sivistyneempää tehdä vartti hyvää työtä kuin paukutella puolen tunnin lopuksi pankkoja tukinmötkäleellä ja heilutella konetta äkkiväärillä kahvojen liikkeillä. Learning by doing, niin kuin vanhassa työpaikassa sanottiin.

Autan työkseni yrityksiä kehittämään palveluita ja toimintamalleja. Tällä omalla Kivijalka.fi -sivustollani avaan mielenkiintoisimpia puolia työstäni; esimerkiksi vuonna 2018 suoritin leikkimielisen 40 taidon haasteen tutustuakseni uusiin aloihin ja ihmisiin.