CE-ajokortti, Easy Driver

CE-ajokortti, Easy Driver

Todetaan tämä nyt heti alkuun pois: rekkakortin ajaminen oli eniten odottamani koulutus 40 taidon haasteessa. Ymmärrän, ettei näillä ajokilometreillä vielä kannata liikoja leijua. Mutta. Onhan se vaan nyt ihan suunnatonta olla rekkamies.

Pääsin tuttuun tapaan valitsemaan koulutuspaikkani vapaasti, joten otin suoraan yhteyttä Easy Driveriin. Tämä yksityisomisteinen, liki 30 paikkakunnalla toimiva autokouluketju erottuu monella eri tavoin kilpailijoistaan. Halusin ilman muuta tutustua toimintamalleihin hieman pintaa syvemmältä.

Olen ajanut C-ajokortin vanhan liikennelain aikaan (2009), joten sain siirtymäaika-säännön myötä tavaraliikenteen ammattipätevyyden voimaan ihan vain käymällä viisi direktiivin mukaista ammattikoulutuspäivää. Ja kun on voimassa oleva ammattipätevyys ja C-kortti, korottaminen yhdistelmäajoneuvojen CE-korttiin on suoraviivainen. Viisi tuntia teoriaopetusta, teoriakoe ja kymmenen ajotuntia. Tämän jälkeen pääsee ajokokeeseen.

Ihan ei säiden ja vuosien parkkiinnuttamia rekkamiehiä vielä näillä ajotunneilla synny, mutta ajo-oikeus yhtä kaikki.


Opetusautona toimi Scania R420 Opticruise 16,5 metrisellä, kolmiakselisella puoliperävaunulla

Opetusautona toimi Scania R420 Opticruise 16,5 metrisellä, kolmiakselisella puoliperävaunulla

CE-ajoluokan opetusajokkina Tampereen Easy Driverilla on käytössä Scania R420 Opticruise. Vetoauton perässä on kolmiakselinen puoliperävaunu. Massaa yhdistelmällä on painolastin kanssa yhteensä vajaa 20 tonnia. Paino tuntuu jo jonkin verran liikkeelle lähdöissä ja mäissä, niin ylös kuin alaspäinkin mentäessä.

Ulottuvuuksien puolesta perävaunu häiritsi ajossa yllättävän vähän. Vetoauton keulaa sai käännöksissä toki viedä reippaasti kärrytöntä kuorma-autoa pidemmälle, mutta siihen oli helpohko sopeutua. Peileistä näki mainiosti kärryn renkaat, joten ajokin sijainnista suhteessa rotvalleihin (kyllä, Tampere) ja reunakiviin pysyi hyvin ajantasalla.

En osaa päättää, olenko näiden ajojen perusteella vielä Opticruise-automaattivaihteiston kannattaja. Laatikko äityi kokemattomissa käsissä hieman kulmikkaaksi etenkin hitaissa lähestymisissä, mutta siihen toisaalta tottui jo ajotuntien aikana. Ilman muuta automaatti oli silti käsivaihteistoa helpompi, kun ajojen tarkoitus oli keskittyä nimenomaisesti yhdistelmän hallitaan.

Ehdottoman positiivinen yllätys Scaniassa oli puolestaan hidastin, joka näin kesäkeleillä hoiteli suurimman osan jarrujen hommista. Viisiportainen hidastin puri tiukimmilla asennoilla vauhtia pois jo ihan tuntuvasti. Käyttöä oli etenkin risteyksiin lähestyttäessä ja alamäissä.


Rekkamiehen paperit :)

Rekkamiehen paperit :)

Olen ajanut ensimmäisen ajokorttini viitisentoista vuotta sitten. En lopulta sillä erää valinnut Easy Driveria, koska toisessa autokoulussa pääsi silloin ajamaan Harrikalla. Muistan silti, että ennakoivaa ajotapaa painotettiin Easy Driverilla erityisen vahvasti jo tuolloin 2000-luvun alussa.

Olin kuvitellut ajavani melko hyvin ennakoiden; päivittäisenä ajokkinani on laiskanpulskea C1-Transit, jonka perusluonne ohjaa jo itsessään sulavaan ja vauhtia säilyttävään ajotyyliin. Tästä huolimatta olin autuaan pihalla ensimmäisillä CE-ajotunneilla, kuinka paljon aiemmin parinkymmenen tonnin kalustolla tarvitsee tilanteisiin valmistautua.

Muuta liikennettä ja omaa vauhtia alettiinkin rekan ratissa sitten tarkkailemaan aivan eri mittaskaalassa. Tavoitteena kun on välttää täysstoppeja ja sovittaa vauhti niin, että osuu esimerkiksi liikenneympyrässä tyhjään väliin.

Ensimmäiset tunnit eivät ylipäätään menneet sillä tavoin, että niillä pääsisi kehumaan. Ei suoriutuminen katastrofikaan ollut, mutta jostain syystä en päässyt ihan heti sinuiksi esimerkiksi Scanian kytkimen ja aiemmin mainitun Opticruise-automaattivaihteiston kanssa.

Tästä syystä - tai tämän lisäksi - peruuttamisen hahmottaminen kolmiakselisella puoliperävaunulla otti kuskista ensimmäisellä kerralla mehut irti.

Autokoulujen mahtava puoli on kuitenkin siinä, että kokemusta erilaisista oppilaista löytyy paljon. Harjoitteita ja etenemistä säädetään oppimisen mukaan. Siksi en edes yritä analysoida, jouduinko jonkun viekkaan ajo-opettajien jedi-taidon iskemäksi - vai auttoiko parin tunnin syvätutkiskelu yöunien kanssa - mutta seuraavat tunnit sujuivatkin jo heti paremmin.

Edelleen, ison auton kanssa on täysin erilaista lähestyä vihreisiin(kään) valoihin tai tehdä päätös risteyksestä lähtemisestä. Mutta esimerkiksi ajelu Tampereen raitiotietyömaiden ja Hämeenpuiston puitteissa oli haastavuudestaan huolimatta erinomaisen hauskaa.


Suurin oppimisen harppaus tapahtui silti peruuttamisessa. Ensimmäisiin ajotunteihin verrattuna kääntely alkoi yhtäkkiä sujumaan niin, että tunnistin ihan oikeasti mitä ohjausliikkeitä milloinkin tarvitaan.

Peruuttelua harjoitellaan ajotuntien kokonaismäärästä huomattavan iso osa, sillä se on aina peräkärryjen kanssa hankalin asia. (toim. huom. Toki äärikäyttäytyminen esimerkiksi huonossa kelissä on oma haasteensa, mutta sen harjoittelu on hankalaa)

Tästä syystä myös CE-kortin ajokoe alkaa käsittelytestillä. Testissä yhdistelmä peruutellaan 90 asteen kulman takaa keilojen väliin. Paikalle päästyä vaunu irroitetaan, vetoautolla käydään nurkan takana ja vaunu kiinnitetään takaisin. Pelkän ajamisen lisäksi siis täytyy osata vetopöydän lukitukset, liitäntäletkut ja tassujen nostot/laskut.

Yhdistelmä peruutetaan käsittelykokeessa nurkan takaa kartioiden väliin

Yhdistelmä peruutetaan käsittelykokeessa nurkan takaa kartioiden väliin

Vaikka kymmenen ajotuntia ei kuulosta paljolta, siinä ehti lopulta mainiosti oppia tarvittavat asiat. Rehellisyyden nimissä en silti muista, koska olisin viimeksi jännittänyt niin paljon, että heräsin testipäivänä jo aamukolmelta. Pieni täristely taisi silti tehdä pelkästään hyvää, sillä inssiajossa niin ajaminen kuin käsittelytestikin meni ongelmitta. Peruuttelu saattoi heilahtaa jo vähän fiilistelynkin puolelle.

Nyt on taskussa CE-kortti ammattipätevyydellä ja siten kaikki valmiudet hypätä yksinkertaisempiin rahtihommiin. Etenkin sillä varauksella, että ennen liukkaita kelejä ehtisi kerryttää lisää tuntumaa ja ajokilometrejä.

Easy Driverin Kalevan toimiston opetushuone

Easy Driverin Kalevan toimiston opetushuone

Ps. Mainitsin alussa, että halusin päästä Easy Driverille tutustuakseni yritykseen tarkemmin. Niin kävikin. Kymmenen tunnin aikana rekan ohjaamossa ehtii kuitenkin jutella asioista niin laajasti, että rajanvetoa julkisten havaintojen ja luottamuksellisten asioiden välillä on enää hankala tehdä. Siksi jätän muistiinpanot tällä kertaa tekemättä.

Mahdollisimman objektiivisestikin tarkasteltuna Easy Driverin palvelu ja toiminta oli omasta näkökulmastani täyden kympin arvoista. Sovitut asiat pitivät, asiat järjestyivät ja ihmiset olivat hyväntuulisia. Suosittelen lämpimästi!

Autan työkseni yrityksiä kehittämään palveluita ja toimintamalleja. Tällä omalla Kivijalka.fi -sivustollani avaan mielenkiintoisimpia puolia työstäni; esimerkiksi vuonna 2018 suoritin leikkimielisen 40 taidon haasteen tutustuakseni uusiin aloihin ja ihmisiin.